Tämän blogin uusimmat kirjoitukset http://vipepister.puheenvuoro.uusisuomi.fi/blogi/blog Thu, 20 Oct 2016 17:52:57 +0300 fi Kampanjat ovat kansallisia, vaalikikat tuontitavaraa http://vipepister.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224739-kampanjat-ovat-kansallisia-vaalikikat-tuontitavaraa <p>Taistelu äänestäjien sieluista on kovaa puuhaa. Rahaa ja aikaa palaa, kun ehdokkaat, puolueiden kampanjatiimit ja niiden tueksi palkatut viestinnän ammattilaiset keksivät keinoja äänestäjien ja median huomion saavuttamiseksi.</p><p>Pyörää ei kuitenkaan tarvitse keksiä joka vaaleissa uusiksi, sillä iso osa Suomessa hyödynnetyistä kampanjamenetelmistä on tuontitavaraa. Puolueiden delegaatiot vierailevat ahkerasti ulkomaisten puolueiden luona etsimässä parhaita käytäntöjä. Viime kuukausina suomalaisten opintomatkat ovat suuntautuneet erityisesti Yhdysvaltoihin.</p><p>Suomessa näillä opintomatkoilla on vähintään puolivuosisataa pitkät perinteet, kuten viime viikolla julkaisemamme <a href="http://www.docendo.fi/kamppailu-vallasta-eduskuntavaalikampanjat-1945-2015-erkka-railo-mari-k-niemi-ville-pitkanen-sini-ruohonen.html">Kamppailu vallasta</a> -teos osoittaa (Erkka Railo, Mari K. Niemi, Ville Pitkänen &amp; Sini Ruohonen 2016). Oppia haettiin ulkomailta jo 1950-luvulla.</p><p>Eräs vauhdikkaimmista esimerkeistä on 1960-luvun alussa toteutettu helikopterikampanja. SDP:n puoluesihteeri Kaarlo Pitsinkin sai veljesapuna lainaksi helikopterin Ruotsista ja lenteli sillä työväentalolta toiselle puolueen vaalisanomaa levittämässä. Helikopteri paitsi nopeutti liikkumista, se myös herätti ihmetystä äänestäjäkunnassa. Saattaa jopa olla, että monia läsnäolijoita elähdytti enemmän helikopterin näkeminen kuin puolueen ja Pitsingin poliittinen ilosanoma.</p><p>Veljespuolueilta kopioidaan myös poliittisia sisältöjä ja käyttökelpoista poliittista termistöä. Länsi-Saksan Kristillisdemokraatit ottivat 1950-luvulla käyttöön termin &rdquo;sosiaalinen markkinatalous&rdquo; ja vuosikymmenen lopulla se löytyi myös kokoomuksen yleisohjelmasta. Kenties termin käyttöönotolla pyrittiin hälventämään vallinneita luokkaristiriitoja. Jakolinjoja pyrittiin hämmentämään myös 50-vuotta myöhemmin, kun Sauli Niinistöä tituleerattiin kokoomuksen presidentinvaalikampanjassa &rdquo;työväen presidentiksi&rdquo;.</p><p>Monet kampanjakikat ovat tuontitavaraa ja nähtäväksi jää, mitä suomalaiset puolueet tuovat kotiin meneillään olevista Yhdysvaltain presidentinvaaleista. Julkisuuden kautta piirtyvä negatiivinen kuva vaaleista peittää helposti alleen sen, että Yhdysvalloissa ammattimainen kampanjointi on viety pidemmälle kuin missään muualla maailmassa. Valtapuolueiden taustalla häärii kymmeniä kampanjoinnin eri osa-alueisiin erikoistuneita yrityksiä, joilta ehdokkaat ja kampanjatiimit ostavat tutkimusdataa ja viestinnänkonsultointia.</p><p>Osa yrityksistä on erikoistunut äänestäjien profilointiin ja tutkimustiedon tuottamiseen tavalla, joka voisi herättää Suomessa ihmetystä esimerkiksi yksityisyyden suojan näkökulmasta.&nbsp; Myös sosiaalisen median kampanjointia, televisiomainontaa, postimainontaa sekä ruohonjuuritason kampanjatyötä hoitavat niihin erikoistuneet yritykset. Rahoituksen kerääminen on oma taitolajinsa. Kaikki kampanjan osa-alueet on tarkkaan suunniteltu ja vaaleihin käytettävät rahasummat ovat päätähuimaavia.</p><p>Suomeen tuskin halutaan kopioida meneillään olevien vaalien likaisia elementtejä, mutta opittavaa on runsaasti. Kyse voi olla uusista mikrorahoitusmenetelmistä, innovatiivisesta markkinoinnista sosiaalisessa mediassa tai tehokkaamman kampanjaorganisaation rakentamisesta.</p><p>Puolueiden tehtäväksi jää menetelmien ja kikkojen muokkaaminen kansalliseen kontekstiin sopiviksi. Uusia menetelmiä puolueet pääsevät testaamaan ensi kevään kuntavaaleissa.&nbsp;</p> Taistelu äänestäjien sieluista on kovaa puuhaa. Rahaa ja aikaa palaa, kun ehdokkaat, puolueiden kampanjatiimit ja niiden tueksi palkatut viestinnän ammattilaiset keksivät keinoja äänestäjien ja median huomion saavuttamiseksi.

Pyörää ei kuitenkaan tarvitse keksiä joka vaaleissa uusiksi, sillä iso osa Suomessa hyödynnetyistä kampanjamenetelmistä on tuontitavaraa. Puolueiden delegaatiot vierailevat ahkerasti ulkomaisten puolueiden luona etsimässä parhaita käytäntöjä. Viime kuukausina suomalaisten opintomatkat ovat suuntautuneet erityisesti Yhdysvaltoihin.

Suomessa näillä opintomatkoilla on vähintään puolivuosisataa pitkät perinteet, kuten viime viikolla julkaisemamme Kamppailu vallasta -teos osoittaa (Erkka Railo, Mari K. Niemi, Ville Pitkänen & Sini Ruohonen 2016). Oppia haettiin ulkomailta jo 1950-luvulla.

Eräs vauhdikkaimmista esimerkeistä on 1960-luvun alussa toteutettu helikopterikampanja. SDP:n puoluesihteeri Kaarlo Pitsinkin sai veljesapuna lainaksi helikopterin Ruotsista ja lenteli sillä työväentalolta toiselle puolueen vaalisanomaa levittämässä. Helikopteri paitsi nopeutti liikkumista, se myös herätti ihmetystä äänestäjäkunnassa. Saattaa jopa olla, että monia läsnäolijoita elähdytti enemmän helikopterin näkeminen kuin puolueen ja Pitsingin poliittinen ilosanoma.

Veljespuolueilta kopioidaan myös poliittisia sisältöjä ja käyttökelpoista poliittista termistöä. Länsi-Saksan Kristillisdemokraatit ottivat 1950-luvulla käyttöön termin ”sosiaalinen markkinatalous” ja vuosikymmenen lopulla se löytyi myös kokoomuksen yleisohjelmasta. Kenties termin käyttöönotolla pyrittiin hälventämään vallinneita luokkaristiriitoja. Jakolinjoja pyrittiin hämmentämään myös 50-vuotta myöhemmin, kun Sauli Niinistöä tituleerattiin kokoomuksen presidentinvaalikampanjassa ”työväen presidentiksi”.

Monet kampanjakikat ovat tuontitavaraa ja nähtäväksi jää, mitä suomalaiset puolueet tuovat kotiin meneillään olevista Yhdysvaltain presidentinvaaleista. Julkisuuden kautta piirtyvä negatiivinen kuva vaaleista peittää helposti alleen sen, että Yhdysvalloissa ammattimainen kampanjointi on viety pidemmälle kuin missään muualla maailmassa. Valtapuolueiden taustalla häärii kymmeniä kampanjoinnin eri osa-alueisiin erikoistuneita yrityksiä, joilta ehdokkaat ja kampanjatiimit ostavat tutkimusdataa ja viestinnänkonsultointia.

Osa yrityksistä on erikoistunut äänestäjien profilointiin ja tutkimustiedon tuottamiseen tavalla, joka voisi herättää Suomessa ihmetystä esimerkiksi yksityisyyden suojan näkökulmasta.  Myös sosiaalisen median kampanjointia, televisiomainontaa, postimainontaa sekä ruohonjuuritason kampanjatyötä hoitavat niihin erikoistuneet yritykset. Rahoituksen kerääminen on oma taitolajinsa. Kaikki kampanjan osa-alueet on tarkkaan suunniteltu ja vaaleihin käytettävät rahasummat ovat päätähuimaavia.

Suomeen tuskin halutaan kopioida meneillään olevien vaalien likaisia elementtejä, mutta opittavaa on runsaasti. Kyse voi olla uusista mikrorahoitusmenetelmistä, innovatiivisesta markkinoinnista sosiaalisessa mediassa tai tehokkaamman kampanjaorganisaation rakentamisesta.

Puolueiden tehtäväksi jää menetelmien ja kikkojen muokkaaminen kansalliseen kontekstiin sopiviksi. Uusia menetelmiä puolueet pääsevät testaamaan ensi kevään kuntavaaleissa. 

]]>
6 http://vipepister.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224739-kampanjat-ovat-kansallisia-vaalikikat-tuontitavaraa#comments Kotimaa Kampanjointi Kamppailu vallasta Kuntavaalit Vaalit Yhdysvaltain presidentinvaalit Thu, 20 Oct 2016 14:52:57 +0000 Ville Pitkänen http://vipepister.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224739-kampanjat-ovat-kansallisia-vaalikikat-tuontitavaraa
Vapaa liikkuvuus jakaa suomalaisia – näkemyserot isoja http://vipepister.puheenvuoro.uusisuomi.fi/219872-vapaa-liikkuvuus-jakaa-suomalaisia-%E2%80%93-nakemyserot-isoja <p>Vapaa liikkuvuus on yksi EU:n perusoikeuksista. Brexit-kampanjoissa keskustelu tästä oikeudesta nousi tärkeäksi, kenties jopa ratkaisevaksi teemaksi. Monelle Brexitin puolesta äänestäneelle juuri maahanmuutto oli keskeinen kysymys.</p><p>Myös Suomessa mielipiteet vapaan liikkuvuuden hyödyistä ja haitoista jakavat kansaa.&nbsp; Noin puolet suomalaisista (53%) katsoo, että &rdquo;ihmisten vapaasta liikkuvuudesta on enemmän hyötyä kuin haittaa&rdquo;. 39 prosenttia suomalaisista on väittämän kanssa eri mieltä. Tämä käy ilmi e2:n kyselytutkimuksesta, jossa kartoitettiin suomalaisten poliittisia näkemyksiä (n. 4700 vastaajaa).</p><p>Vapaaseen liikkuvuuteen suhtautuvat keskimääräistä kielteisemmin ammattikoulun käyneet, maaseudulla ja pienissä kaupungeissa asuvat, arvokonservatiivit sekä maahanmuuttovastaiset. Myös ammattitausta vaikuttaa: maanviljelijöistä vain 33 prosenttia ja työntekijöistä 43 prosenttia on väittämän kanssa samaa mieltä. Ikäryhmittäin tarkasteltuna kriittisimpiä ovat 50&ndash;64 vuotiaat suomalaiset.</p><p>Hyödyllisenä vapaata liikkuvuutta pitävät keskimääräistä useammin nuoret, opiskelijat, korkeasti koulutetut sekä etelän kasvukeskuksissa asuvat, arvoliberaalit suomalaiset. Myös tulotaso näkyy vastauksissa. Myönteisimmin vapaaseen liikkuvuuteen suhtautuvat yli 90&nbsp;000 euroa vuodessa tienaavat (69%). Ammattitaustan perusteella joukosta erottuvat johtavassa asemassa olevat (61%) sekä ylemmät toimihenkilöt (62%).</p><p>Tutkimustulokset ovat mielenkiintoisella tavalla yhteydessä Ison-Britannian EU-äänestykseen. Kokoomuksen Juhana Vartiainen kirjoitti <a href="http://juhanavartiainen.fi/2016/brexit-maa-jarkkyi/">blogissaan</a>, että Brexit-äänestyksen tulos oli luuserien kapina, protesti menestyjiä vastaan, sillä eron puolesta äänestivät vanhat ja vähän koulutetut maaseudun ja pienten paikkakuntien äänestäjät. Jäämisen kannalla olivat nuoremmat ja paremmin koulutetut kasvukeskusten asukkaat.</p><p>Vartiaisen analyysi luusereista ja menestyjistä on kärjistys, mutta hänen mainitsemansa kansalaisryhmät nousevat esiin myös e2:n tutkimuksessa. Koulutetuille, kansainvälisyyteen myönteisesti suhtautuville suomalaisille EU merkitsee mahdollisuutta opiskella, tehdä töitä ja käydä kauppaa eri puolilla Eurooppaa.</p><p>Perinteisissä ammateissa työskenteleville ja vähemmän koulutetuille EU ja globalisaatio ovat merkinneet taloudellisen turvattomuuden lisääntymistä. Tämä kahtiajako näkyy kansalaisten mielialoissa, olipa kyseessä suhtautuminen Euroopan unioniin, maahanmuuttoon tai yhteiskunnalliseen eriarvoistumiseen.&nbsp;&nbsp;</p><p>Brexitin jälkeen on puhuttu paljon unionin uudistumistarpeesta ja korostettu EU:n ja kansalaisten välisen yhteyden vahvistamista. Tavoite on hyvä, mutta riittämätön. Pitkällä tähtäimellä ratkaisevaa ei ole vain se, kuinka legitiimiä ja kansalaisia osallistavaa politiikkaa EU harjoittaa.</p><p>Olennaisempaa olisi luoda kansalaisille myönteisiä tulevaisuuden näkymiä ja uskoa omaan selviytymiseen. Muutoin puheet paremmin toimivasta EU:sta voivat kuulostaa arjen turvattomuudesta kärsivien korvissa lähinnä korulauseilta. &nbsp;&nbsp;</p><p>Lisätietoa kyselytutkimuksen toteutuksesta on saatavilla kesäkuussa julkaisemamme <a href="http://e2.fi/wp-content/uploads/2016/06/kmt_net.pdf">tutkimusraportin</a> liitteistä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vapaa liikkuvuus on yksi EU:n perusoikeuksista. Brexit-kampanjoissa keskustelu tästä oikeudesta nousi tärkeäksi, kenties jopa ratkaisevaksi teemaksi. Monelle Brexitin puolesta äänestäneelle juuri maahanmuutto oli keskeinen kysymys.

Myös Suomessa mielipiteet vapaan liikkuvuuden hyödyistä ja haitoista jakavat kansaa.  Noin puolet suomalaisista (53%) katsoo, että ”ihmisten vapaasta liikkuvuudesta on enemmän hyötyä kuin haittaa”. 39 prosenttia suomalaisista on väittämän kanssa eri mieltä. Tämä käy ilmi e2:n kyselytutkimuksesta, jossa kartoitettiin suomalaisten poliittisia näkemyksiä (n. 4700 vastaajaa).

Vapaaseen liikkuvuuteen suhtautuvat keskimääräistä kielteisemmin ammattikoulun käyneet, maaseudulla ja pienissä kaupungeissa asuvat, arvokonservatiivit sekä maahanmuuttovastaiset. Myös ammattitausta vaikuttaa: maanviljelijöistä vain 33 prosenttia ja työntekijöistä 43 prosenttia on väittämän kanssa samaa mieltä. Ikäryhmittäin tarkasteltuna kriittisimpiä ovat 50–64 vuotiaat suomalaiset.

Hyödyllisenä vapaata liikkuvuutta pitävät keskimääräistä useammin nuoret, opiskelijat, korkeasti koulutetut sekä etelän kasvukeskuksissa asuvat, arvoliberaalit suomalaiset. Myös tulotaso näkyy vastauksissa. Myönteisimmin vapaaseen liikkuvuuteen suhtautuvat yli 90 000 euroa vuodessa tienaavat (69%). Ammattitaustan perusteella joukosta erottuvat johtavassa asemassa olevat (61%) sekä ylemmät toimihenkilöt (62%).

Tutkimustulokset ovat mielenkiintoisella tavalla yhteydessä Ison-Britannian EU-äänestykseen. Kokoomuksen Juhana Vartiainen kirjoitti blogissaan, että Brexit-äänestyksen tulos oli luuserien kapina, protesti menestyjiä vastaan, sillä eron puolesta äänestivät vanhat ja vähän koulutetut maaseudun ja pienten paikkakuntien äänestäjät. Jäämisen kannalla olivat nuoremmat ja paremmin koulutetut kasvukeskusten asukkaat.

Vartiaisen analyysi luusereista ja menestyjistä on kärjistys, mutta hänen mainitsemansa kansalaisryhmät nousevat esiin myös e2:n tutkimuksessa. Koulutetuille, kansainvälisyyteen myönteisesti suhtautuville suomalaisille EU merkitsee mahdollisuutta opiskella, tehdä töitä ja käydä kauppaa eri puolilla Eurooppaa.

Perinteisissä ammateissa työskenteleville ja vähemmän koulutetuille EU ja globalisaatio ovat merkinneet taloudellisen turvattomuuden lisääntymistä. Tämä kahtiajako näkyy kansalaisten mielialoissa, olipa kyseessä suhtautuminen Euroopan unioniin, maahanmuuttoon tai yhteiskunnalliseen eriarvoistumiseen.  

Brexitin jälkeen on puhuttu paljon unionin uudistumistarpeesta ja korostettu EU:n ja kansalaisten välisen yhteyden vahvistamista. Tavoite on hyvä, mutta riittämätön. Pitkällä tähtäimellä ratkaisevaa ei ole vain se, kuinka legitiimiä ja kansalaisia osallistavaa politiikkaa EU harjoittaa.

Olennaisempaa olisi luoda kansalaisille myönteisiä tulevaisuuden näkymiä ja uskoa omaan selviytymiseen. Muutoin puheet paremmin toimivasta EU:sta voivat kuulostaa arjen turvattomuudesta kärsivien korvissa lähinnä korulauseilta.   

Lisätietoa kyselytutkimuksen toteutuksesta on saatavilla kesäkuussa julkaisemamme tutkimusraportin liitteistä.

]]>
17 http://vipepister.puheenvuoro.uusisuomi.fi/219872-vapaa-liikkuvuus-jakaa-suomalaisia-%E2%80%93-nakemyserot-isoja#comments Kotimaa Brexit EU Vapaa liikkuvuus Tue, 12 Jul 2016 10:02:25 +0000 Ville Pitkänen http://vipepister.puheenvuoro.uusisuomi.fi/219872-vapaa-liikkuvuus-jakaa-suomalaisia-–-nakemyserot-isoja
Vihreät tyytyväisiä mediaan, perussuomalaiset pettyneitä http://vipepister.puheenvuoro.uusisuomi.fi/218550-vihreat-tyytyvaisia-mediaan-perussuomalaiset-pettyneita <p>e2:n tuoreen tutkimuksen mukaan 38 prosenttia suomalaisista on menettänyt luottamuksensa perinteiseen mediaan. Lukema on hätkähdyttävän suuri: neljä kymmenestä suhtautuu epäillen journalistisiin sisältöihin.</p><p>Väittämä oli osa laajaa kyselytutkimustamme, jossa kartoitettiin kansalaisten asenteita esimerkiksi demokratian toimivuuteen, hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyen.</p><p>Merkittävimmät erot vastaajaryhmien välillä liittyvät arvopohjaan ja puoluetaustaan. Erittäin arvokonservatiiveista 65 prosenttia on väittämän kanssa täysin tai jokseenkin samaa mieltä. Erittäin arvoliberaaleista väittämään yhtyy vain runsas 20 prosenttia.</p><p>Puoluetaustan mukaan selvimmin erottuvat perussuomalaiset (71%), eduskunnan ulkopuolisten puolueiden kannattajat (73%) sekä ne, jotka eivät äänestä vaaleissa lainkaan (58%). Vihreiden ja RKP:n kannattajat luottavat mediaan eniten. Muiden eduskuntapuolueiden kannattajista reilut 30 prosenttia on menettänyt luottamuksensa mediaan.&nbsp;</p><p>Hyvätuloiset ja korkeasti koulutetut luottavat tiedotusvälineisiin enemmän kuin pienituloiset ja ammatti- tai peruskoulun käyneet. Kaikkein eniten mediaan luottaa yliopistokoulutuksen saanut vihreä. Perussuomalaisten kohdalla koulutus ei vaikuta asenteisiin samalla tavoin kuin muissa puolueissa, sillä heidän kohdallaan epäluottamus on vahvinta korkeasti koulutetuilla. &nbsp;&nbsp;</p><p>Mielenkiintoista on myös se, että luottamus mediaan on yhteydessä vastaajien maahanmuutto- sekä ilmastomuutoskäsityksiin. Koko kyselyaineiston pohjalta (39 väittämää) tehty tilastollinen analyysi osoittaa, että mediaan luottamuksensa menettäneet suhtautuvat keskimääräistä kielteisemmin maahanmuuttoon ja pitävät ilmastonmuutospuheita vahvasti liioiteltuina.</p><p>Vihreät ja perussuomalaiset ovat näistä kysymyksistä täysin päinvastaista mieltä. Näiden puolueiden kohdalla luottamus mediaan kietoutuu mielenkiintoisella tavalla puolueiden kärkiteemoihin.</p><p>Perussuomalaisten epäluottamus liittyy erityisesti maahanmuuttoon ja ympäristökysymyksiin. Monet puolueen kannattajista kokevat, ettei media käsittele aiheita tasapuolisesti. Vihreiden tyytyväisyys tiedotusvälineisiin viittaa puolestaan siihen, että niin maahanmuuttoa kuin muitakin teemoja käsitellään puolueen kannattajien mielestä melko asiallisesti.</p><p>Muiden puolueiden kohdalla epäluottamusta selittävät todennäköisesti toimituksissa lisääntynyt kiire ja verkon nopeat julkaisuaikataulut. Juttuja kirjoitetaan ja julkaistaan nopeasti, jolloin virheiden mahdollisuus kasvaa. Lisäksi internet on tehnyt virheet näkyvämmiksi &ndash; sosiaalisessa mediassa toimittajien virheisiin tartutaan hanakasti. &nbsp;</p><p>Maahanmuuttoon ja yhteiskunnalliseen tyytyväisyyteen liittyviä väittämiä on analysoitu tarkemmin 21. kesäkuuta julkaistavassa raportissamme <em>Kenen mitta on täysi? Tutkimus yhteiskunnallisesta ilmapiiristä Suomessa.</em></p> e2:n tuoreen tutkimuksen mukaan 38 prosenttia suomalaisista on menettänyt luottamuksensa perinteiseen mediaan. Lukema on hätkähdyttävän suuri: neljä kymmenestä suhtautuu epäillen journalistisiin sisältöihin.

Väittämä oli osa laajaa kyselytutkimustamme, jossa kartoitettiin kansalaisten asenteita esimerkiksi demokratian toimivuuteen, hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyen.

Merkittävimmät erot vastaajaryhmien välillä liittyvät arvopohjaan ja puoluetaustaan. Erittäin arvokonservatiiveista 65 prosenttia on väittämän kanssa täysin tai jokseenkin samaa mieltä. Erittäin arvoliberaaleista väittämään yhtyy vain runsas 20 prosenttia.

Puoluetaustan mukaan selvimmin erottuvat perussuomalaiset (71%), eduskunnan ulkopuolisten puolueiden kannattajat (73%) sekä ne, jotka eivät äänestä vaaleissa lainkaan (58%). Vihreiden ja RKP:n kannattajat luottavat mediaan eniten. Muiden eduskuntapuolueiden kannattajista reilut 30 prosenttia on menettänyt luottamuksensa mediaan. 

Hyvätuloiset ja korkeasti koulutetut luottavat tiedotusvälineisiin enemmän kuin pienituloiset ja ammatti- tai peruskoulun käyneet. Kaikkein eniten mediaan luottaa yliopistokoulutuksen saanut vihreä. Perussuomalaisten kohdalla koulutus ei vaikuta asenteisiin samalla tavoin kuin muissa puolueissa, sillä heidän kohdallaan epäluottamus on vahvinta korkeasti koulutetuilla.   

Mielenkiintoista on myös se, että luottamus mediaan on yhteydessä vastaajien maahanmuutto- sekä ilmastomuutoskäsityksiin. Koko kyselyaineiston pohjalta (39 väittämää) tehty tilastollinen analyysi osoittaa, että mediaan luottamuksensa menettäneet suhtautuvat keskimääräistä kielteisemmin maahanmuuttoon ja pitävät ilmastonmuutospuheita vahvasti liioiteltuina.

Vihreät ja perussuomalaiset ovat näistä kysymyksistä täysin päinvastaista mieltä. Näiden puolueiden kohdalla luottamus mediaan kietoutuu mielenkiintoisella tavalla puolueiden kärkiteemoihin.

Perussuomalaisten epäluottamus liittyy erityisesti maahanmuuttoon ja ympäristökysymyksiin. Monet puolueen kannattajista kokevat, ettei media käsittele aiheita tasapuolisesti. Vihreiden tyytyväisyys tiedotusvälineisiin viittaa puolestaan siihen, että niin maahanmuuttoa kuin muitakin teemoja käsitellään puolueen kannattajien mielestä melko asiallisesti.

Muiden puolueiden kohdalla epäluottamusta selittävät todennäköisesti toimituksissa lisääntynyt kiire ja verkon nopeat julkaisuaikataulut. Juttuja kirjoitetaan ja julkaistaan nopeasti, jolloin virheiden mahdollisuus kasvaa. Lisäksi internet on tehnyt virheet näkyvämmiksi – sosiaalisessa mediassa toimittajien virheisiin tartutaan hanakasti.  

Maahanmuuttoon ja yhteiskunnalliseen tyytyväisyyteen liittyviä väittämiä on analysoitu tarkemmin 21. kesäkuuta julkaistavassa raportissamme Kenen mitta on täysi? Tutkimus yhteiskunnallisesta ilmapiiristä Suomessa.

]]>
22 http://vipepister.puheenvuoro.uusisuomi.fi/218550-vihreat-tyytyvaisia-mediaan-perussuomalaiset-pettyneita#comments Kotimaa Media Perussuomalaiset Vihreät Thu, 16 Jun 2016 07:45:32 +0000 Ville Pitkänen http://vipepister.puheenvuoro.uusisuomi.fi/218550-vihreat-tyytyvaisia-mediaan-perussuomalaiset-pettyneita
Kuka meuhkaa verkossa? http://vipepister.puheenvuoro.uusisuomi.fi/215332-kuka-meuhkaa-verkossa <p>&nbsp;</p><p><strong>&nbsp;</strong></p><p>Vihapuhetta, henkilökohtaisia solvauksia, asiattomuuksia ja tahallista provosointia &ndash; tässä on muutamia kuvauksia, joita on viime aikoina liitetty sosiaalisessa mediassa ja internetin keskustelupalstoilla käytäviin keskusteluihin. Yleinen käsitys lienee, että verkon keskustelukulttuuri on mennyt viime vuosina olennaisesti huonompaan suuntaan. Verkossa normaalit hyvät käytöstavat unohtuvat ja meno on kuin koulukiusaajien kokoontumisajoissa.</p><p>&nbsp;</p><p>Kuva pitää osittain paikkansa. <a href="http://e2.fi/blog/julkaistut/provokaatioita-ja-vastakkainasetteluja-kuka-innostuu-kuka-vetaytyy/" target="_blank">e2:n tuoreen tutkimuksen mukaan</a> yli 90 prosenttia suomalaisista kokee tahallisen provosoinnin lisääntyneen yhteiskunnallisessa keskustelussa. Lisäksi puolet suomalaisista ilmoittaa olevansa kyllästynyt voimakkaisiin vastakkainasetteluihin. Tulokset osoittavat, että kokemus keskustelukulttuurin heikentymisestä jaetaan suomalaisten keskuudessa laajasti.</p><p>&nbsp;</p><p>Toinen mielenkiintoinen havainto tutkimuksessamme liittyy väittämään, jossa testattiin suomalaisten suhtautumista verkon negatiiviseksi koettuun keskusteluilmapiiriin. Yli 90 prosenttia suomalaisista oli sitä mieltä, että henkilökohtaisuuksiin meneminen sosiaalisessa mediassa on aina väärin.</p><p>&nbsp;</p><p>Tutkimustulos on myönteinen, mutta samalla hämmentävä. Suomalaiset ovat harvinaisen yksimielisiä siitä, että verkossa pätevät samat käyttäytymisnormit kuin muussakin elämässä, mutta samanaikaisesti keskustelukulttuuri menee kansalaisten mielestä huonompaan suuntaan. Mikä selittää verkon keskustelukulttuurin ahdistavuuden?</p><p>&nbsp;</p><p>Vastaus on yksinkertainen. Sosiaalisessa mediassa häiriköt saavat kokoaan suuremman merkityksen. Yhteiskunnallisen keskustelun osalta verkko voi helposti vääristää käsitystämme todellisuudesta. <a href="http://www.stat.fi/til/sutivi/2015/sutivi_2015_2015-11-26_tau_016_fi.html" target="_blank">Tilastokeskuksen joulukuun 2015 tilaston mukaan</a> vain 7 prosenttia suomalaisista kertoo kirjoittaneensa internetiin yhteiskunnallisia tai poliittisia sisältöjä.</p><p>&nbsp;</p><p>Lukema on hämmästyttävän alhainen, kun sitä vertaa esimerkiksi yhteiskunnallisten some-keskustelujen saamaan palstatilaan perinteisessä mediassa. Kukapa meistä ei olisi viime aikoina törmännyt uutisotsikoihin, joissa julistetaan some-kansan raivostuneen yhdestä sun toisesta ajankohtaisesta kysymyksestä.</p><p>&nbsp;</p><p>Näiden tutkimushavaintojen myönteinen puoli on se, että valtaosa suomalaisista kunnioittaa hyviä käytöstapoja ja tuomitsee asiattomuudet sosiaalisessa mediassa. Tosiasia myös on, että verkossa käydään erittäin paljon rakentavaa, dialogiin pyrkivää keskustelua. Tämä unohtuu helposti, kun huomio kiinnittyy pieneen, mutta sitäkin äänekkäämmin ja huonommin käyttäytyvään vähemmistöön.</p><p>&nbsp;</p><p>Ongelmallisempi on sen sijaan tutkimuksemme havainto siitä, että iso osa suomalaista on niin kyllästynyt vastakkainasetteluihin, että harkitsee vetäytymistä yhteiskunnallisesta keskustelusta kokonaan. Tämänkaltainen kehitys vahvistaa entisestään verkkokeskustelujen nurjia puolia.</p><p>&nbsp;</p><p>Erityisen haastavaksi tilanteen tekee se, että ongelmaan puuttuminen on erittäin vaikeaa. Oma yksinkertainen reseptini on korostaa asioiden todellista laitaa. Kun verkkokeskustelut ahdistavat, on hyvä muistuttaa itselleen, että verkossa kovinta ääntä pitää pieni, aktiivinen vähemmistö. Suuri enemmistö keskustelijoista on sitoutunut hyviin käytöstapoihin &ndash; myös verkossa.</p><p>&nbsp;</p><p>Tutkija, VTT Ville Pitkänen<br />e2</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

 

Vihapuhetta, henkilökohtaisia solvauksia, asiattomuuksia ja tahallista provosointia – tässä on muutamia kuvauksia, joita on viime aikoina liitetty sosiaalisessa mediassa ja internetin keskustelupalstoilla käytäviin keskusteluihin. Yleinen käsitys lienee, että verkon keskustelukulttuuri on mennyt viime vuosina olennaisesti huonompaan suuntaan. Verkossa normaalit hyvät käytöstavat unohtuvat ja meno on kuin koulukiusaajien kokoontumisajoissa.

 

Kuva pitää osittain paikkansa. e2:n tuoreen tutkimuksen mukaan yli 90 prosenttia suomalaisista kokee tahallisen provosoinnin lisääntyneen yhteiskunnallisessa keskustelussa. Lisäksi puolet suomalaisista ilmoittaa olevansa kyllästynyt voimakkaisiin vastakkainasetteluihin. Tulokset osoittavat, että kokemus keskustelukulttuurin heikentymisestä jaetaan suomalaisten keskuudessa laajasti.

 

Toinen mielenkiintoinen havainto tutkimuksessamme liittyy väittämään, jossa testattiin suomalaisten suhtautumista verkon negatiiviseksi koettuun keskusteluilmapiiriin. Yli 90 prosenttia suomalaisista oli sitä mieltä, että henkilökohtaisuuksiin meneminen sosiaalisessa mediassa on aina väärin.

 

Tutkimustulos on myönteinen, mutta samalla hämmentävä. Suomalaiset ovat harvinaisen yksimielisiä siitä, että verkossa pätevät samat käyttäytymisnormit kuin muussakin elämässä, mutta samanaikaisesti keskustelukulttuuri menee kansalaisten mielestä huonompaan suuntaan. Mikä selittää verkon keskustelukulttuurin ahdistavuuden?

 

Vastaus on yksinkertainen. Sosiaalisessa mediassa häiriköt saavat kokoaan suuremman merkityksen. Yhteiskunnallisen keskustelun osalta verkko voi helposti vääristää käsitystämme todellisuudesta. Tilastokeskuksen joulukuun 2015 tilaston mukaan vain 7 prosenttia suomalaisista kertoo kirjoittaneensa internetiin yhteiskunnallisia tai poliittisia sisältöjä.

 

Lukema on hämmästyttävän alhainen, kun sitä vertaa esimerkiksi yhteiskunnallisten some-keskustelujen saamaan palstatilaan perinteisessä mediassa. Kukapa meistä ei olisi viime aikoina törmännyt uutisotsikoihin, joissa julistetaan some-kansan raivostuneen yhdestä sun toisesta ajankohtaisesta kysymyksestä.

 

Näiden tutkimushavaintojen myönteinen puoli on se, että valtaosa suomalaisista kunnioittaa hyviä käytöstapoja ja tuomitsee asiattomuudet sosiaalisessa mediassa. Tosiasia myös on, että verkossa käydään erittäin paljon rakentavaa, dialogiin pyrkivää keskustelua. Tämä unohtuu helposti, kun huomio kiinnittyy pieneen, mutta sitäkin äänekkäämmin ja huonommin käyttäytyvään vähemmistöön.

 

Ongelmallisempi on sen sijaan tutkimuksemme havainto siitä, että iso osa suomalaista on niin kyllästynyt vastakkainasetteluihin, että harkitsee vetäytymistä yhteiskunnallisesta keskustelusta kokonaan. Tämänkaltainen kehitys vahvistaa entisestään verkkokeskustelujen nurjia puolia.

 

Erityisen haastavaksi tilanteen tekee se, että ongelmaan puuttuminen on erittäin vaikeaa. Oma yksinkertainen reseptini on korostaa asioiden todellista laitaa. Kun verkkokeskustelut ahdistavat, on hyvä muistuttaa itselleen, että verkossa kovinta ääntä pitää pieni, aktiivinen vähemmistö. Suuri enemmistö keskustelijoista on sitoutunut hyviin käytöstapoihin – myös verkossa.

 

Tutkija, VTT Ville Pitkänen
e2

]]>
7 http://vipepister.puheenvuoro.uusisuomi.fi/215332-kuka-meuhkaa-verkossa#comments Kotimaa Keskustelukulttuuri Verkkokeskustelu Wed, 13 Apr 2016 10:17:19 +0000 Ville Pitkänen http://vipepister.puheenvuoro.uusisuomi.fi/215332-kuka-meuhkaa-verkossa