e2, tutkimustietoa

Kaikki blogit puheenaiheesta kuntatalous

Oulun talous ei ole kuilun partaalla

Vuosikate on kuntatalouden ehkä tärkein termi. Se muodostuu kunnan tulojen ja menojen erotuksen pohjalta. Se kertoo siitä, miten kunnan vero- ja muut omat tulot riittävät kunnan menojen hoitoon.

Kuntamme Kreikan tiellä

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä oli taannoin huolissaan kuntien lainakannan kasvamisesta, ja piti kuntien luokkoluokitusta liian hyvänä. Käytännössä Penttilä näki kuntien keskinäisen takaustoiminnan riskiksi: kuntien kyky hoitaa lainojaan vaihtelee toki huomattavasti, mutta tämä ei näy lainakustannuksissa käytännössä juurikaan.

564 Taloustaitoa Oulun valtuustoon

Vuonna 2015 Oulun kaupungin tuloverokertymä oli reilut 654 miljoonaa euroa. Kiinteistöveron kertymä vastaavasti oli n. 37 miljoonaa euroa. Veroprosentti oli 20%. Kaupunki kamppailee talouden kanssa ja keksitään kaikenlaisia uusia veroja (kuten hulevesimaksu), asiakasmaksuja korotetaan ja kiinteistöveroa nostetaan. Tuloveroon sen sijaan ei kosketa, koska on saatu syötettyä ihmisille propagandaa, jonka mukaan se on ”työn verottamista” ja heikentää työnteon kiinnostavuutta.

Tämä on täyttä potaskaa. Työtä ei voi verottaa. Sen sijaan tuloja voi.

Vahva talous on Helsingin veturi

Helsinki tarvitsee vahvaa taloutta. Pääkaupunkimme täytyy olla elinvoimainen ja tukea yrittäjyyttä. Helsingin vetovoimaan voidaan vaikuttaa markkinoinnilla ja lupaprosesseja helpottamalla. Tukemalla yrittäjyyttä Helsinkiin syntyy entistä enemmän työpaikkoja, jotka tuovat verotuloja kaupungin kassaan. Haluaisin itse olla mukana tekemässä Helsingistä Suomen yritysmyönteisintä kaupunkia.

Kuntaliitosten aika ei ole ohitse!

Hieman yli 6000 asukkaan Siuntion talous oirehtii monen muun kunnan tavoin. Siuntiossa on päättyvällä valtuustokaudella yritetty painia talouden tasapainottamisen kanssa mutta laihoin tuloksin. Tällä hetkellä näköpiirissä ei ole radikaalia muutosta parempaan. Vain hetkellinen pinnan yläpuolella käynti voi kenties tulla kyseeseen.

Pienen kunnan mahdollisuudet ilman palvelurakennetta liiaksi haavoittavia rajumpia toimenpiteitä ovat rajalliset.

Leikkaukset perusopetukseen eivät katoa kuntatalouskikkailulla

Kävin eilen somekeskustelua kansanedustaja Mikko Kärnän kanssa.

Hän väitti, että hallitus omilla toimillaan korjaa nyt edellisten hallitusten tekemiä perusopetuksen ja peruskoulun säästöjä.

Perusteena kansanedustaja Kärnä käytti sitä, että valtion toimet ovat parantaneet kuntataloutta.

Tämä on paitsi väärä argumentti myös silkkaa valetta. Kuntien valtionosuuksien suhteellinen osuus ja sen kasvu on johtunut kilpailukykysopimuksen voimaantulosta ja suunnitelmista vähentää kuntien lakisääteisiä tehtäviä.

Hallitukselta puuttuu talousosaaminen - 90-luvun varjo tuhoaa Suomen talouden

 

Miksi Suomen talous ei nouse?

" Sellainen kansakunta, joka ei tunne ja tunnusta historiansa virheitä ja korjaa niitä - on tuhoon tuomittu", sanoi viisas italiainen 90-vuotias leipuri."

" 90-luvun uhreja kohdeltiin väärin ja heille on korvattava vahingot" totesi Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö tammikuussa 2015 CNN haastattelussa.

" Sinulla menee hyvin, kun kaikilla menee hyvin." totesi 2017 Uuden vuoden puheessaan Tasavallan Presidentti.

Uudistuvat kunnat, entiset haasteet

 

Kuntalaki on yleisesti kunnallishallinnon korkein säätelijä, mutta kunnan toiminnan kannalta keskeisiä talouskysymyksiä siinä käsitellään lyhyesti. Kunnissa noudatetaankin talouden ohjauksessa kirjanpitolakia soveltuvin osin.  Laki antaa ne puitteet ja keskeiset säädökset, jonka mukaan taloudellisia kysymyksiä kunnassa pitää käsitellä. Kuntien talouden ohjaus on lähentynyt enemmän yrityksiä, eikä ohjauksessa ole kovin suuria eroja.

Alaskirjausten mörkö ja Päivärinteen koulun kohtalo – Vauhti hirvittää

Päivärinteen koulun vanhemmat ottivat varsin voimakkain sanakääntein kantaa koulunsa tulevaisuuden puolesta Kirkkonummen Sanomien mielipidekirjoituksessa torstaina 23.2. Vanhempien vaatimuksena oli, että Päivärinteen koulua koskevat päätökset käsitellään erillisenä kokonaisuutena välittömästi. Lukuisten kriittisten kommenttien joukkoon mahtui myös hutilyöntejä, joilla ei koulun korjaushistoriaa tarkastellen vaikuttanut olevan pohjaa.

Kuntasi konsernivelka -hallinnassa vai ei?

Aiemmin olen käynyt tässä blogissa läpi kuntien lainakantaa ja tasetta. On syytä mennä askelta syvemmälle.

Kuten moni tietää, on kunnilla erilaisia konsernirakenteita: kunnan tytäryhtiöihin on saatettu siirtää omaisuutta ja velkoja, mistä johtuen peruskunnan tilinpäätös ei pelkästään paljasta kunnan talouden koko komeutta. On siis syytä katsoa konsernitilinpäätöksiä. Valitettavasti nekään eivät ole enää aukottomia. Erilaiset leasingmallit piilottavat kunnan rahoitusvastuita kunnan ulkopuolisille toimijoille.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä